Älypakkaukset hillitsemässä ruokahävikkiä, tulevaisuutta vai ei?

Älypakkaukset hillitsemässä ruokahävikkiä, tulevaisuutta vai ei?

Oletko koskaan miettinyt onko raaka-aine oikeasti pilaantunut vai ei? Minä olen. Pakkauksessa voi lukea esimerkiksi viimeinen käyttöpäivä 1.10, mutta tuote voi olla silti täysin käyttökelpoinen. Tähän haasteeseen on olemassa ratkaisuna tuoreusindikaattori, joka kertoo suoraan pakkauksesta, että milloin tuote vanhenee. Kuluttajalla näin ollen ei menisi turhaan ruokaa roskiin. Älypakkaus aistii esimerkiksi jos kylmäketju on katkennut jossakin vaiheessa ja ruoka pilaantuu siksi nopeammin. Erilaisia älypakkauksia on ollut ainakin 1990 -luvulta lähtien Japanissa, mutta Suomessa on käytetty 1980 –luvulta asti suojakaasuun pakattuja tuotteita. Älyn tuominen pakkauksiin on edelleen tulematta, koska tavanomaisissa elintarvikkeissa älyteknologia lisää kustannuksia ja siitä ovat monet tahot erimielisiä; viime kädessä itse kaupat ilmeisesti. 

Älypakkausten suunnittelu -ja kehitystyö on kuitenkin elintarviketeollisuuden tärkeimpiä tutkimuskohteita. Älypakkauksen lisäksi voidaan puhua aktiivisesta pakkauksesta, joka tarkoittaa sitä, että pakkaus itsessään pystyy hidastamaan ruuan luontaista mikrobitoimintaa ja parantaa näin säilyvyyttä ilman säilöntäaineita.  

Laadunvalvonnan lisäksi älypakkausten tarkoitus on vähentää ruokahävikkiä, kehittää varastonhallintaa sekä varmistaa tuotteiden aitous. Jonkin verran tietynlaisia älykkäitä pakkauksia on Suomessakin jo olemassa, kuten nestettä imeviä alustoja sekä kuumeneva alusta popcornpussissa. Lisäksi voitaisiin jo käyttää tunnistinta, joka seuraa ruuan ketjua. Siinä on myös varkaussuoja ja se kertoo tuotteen olevan aito (RFID-teknologia). Älypakkausten tuloa on myös rajoittanut niiden valmistus käytännössä. Teknologia pitää pystyä integroimaan suoraan pakkausmateriaaliin huomaamattomasti tavanomaisessa tuotantoympäristössä edullisin kustannuksin.

Yksi esimerkki on jo VTT:n kehittämä etanolianturi, joka tunnistaa pakkauksen ilmatilasta haitallisia yhdisteitä kuten etanolin. Pakkauksen tagista voi lukea suoraan esimerkiksi kännykällä tiedot. Tagi voidaan painattaa suoraan pakkaukseen tarran muodossa ja tämä olisi käytännössä jo mahdollista. Erilaisten indikaattoreiden kehittäminen on kuitenkin monimutkaista ja ne pitää tehdä jokaiselle tuotteelle yksilöllisesti. Tutkijoiden tulee tarkasti tietää miten indikaattoreita tehdään ja tässä on oltava alan huippuosaaja. Luotettavuuden on oltava ensiluokkaista jo lainsäädännönkin takia.

Älyteknologiaa sisältävät pakkaukset ovat varmasti tulevaisuutta, mutta vaativat paljon työtä. Näemme varmasti lähitulevaisuudessa jo joissakin tuotteissa tällaisia. Tyypillisesti vain lainsäädäntökin tulee kehityksen perässä. Kun tämä systeemi saadaan toimimaan, niin voidaan mahdollisesti merkittävästi vähentää ruokahävikkiä.

- Linda Nevalainen