Siirry pääsisältöön

Pari sanaa hävikkiruuasta ja nälänhädästä

Kuva https://picryl.com/media/food-dont-waste-it

Hävikkiruoka vs. nälänhätä


Vuosittain Suomessa on haaskattu syömäkelpoista ruokaa roskiin 400 miljoonaa kiloa! Samaan aikaan joka yhdeksäs ihminen kärsii nälästä maapallolla. Ilmastonmuutokset, köyhyys sekä säiden ääri-ilmiöt ovat suurimpia syitä ihmisten nälänhätään. Ylipaino linkittyy usein nälänhätään. Ravinneköyhä ruoka on halpaa ja helposti saatavilla, kuin terveellinen, ravitseva ruoka. Usein aliravitut ihmiset saavat ruuasta tarvittavat päivittäiset kalorit, mutta ravitsemuksellisesti ruoka on ravinneköyhää joka aiheuttaa sairauksia ja työkyvyttömyyttä. 

Suomen ensimmäinen hävikkiruokakauppa avattiin Helsinkiin

Syyskuussa kauppakeskus Rediin aukesi Suomen ensimmäinen hävikkiruokakauppa WeFood. Tällä toiminnalla asiakkaat voivat vaikuttaa ruuan hävikkimäärään, sekä hyötyä itse ostamalla edullisempaa kakkosluokan ruokaa. Saatavilla on myös terveellisempää ruokaa, jolloin myös vähävaraisemmat saavat ravintorikkaampaa aitoa ruokaa. WeFood toiminnan ansiosta hävikkiruokaa saadaan kiertoon noin 50 000 kiloa vuodessa. Hävikkiruokakuljetukset hoituvat yhteistyökumppanin Nissanin kanssa, täysin päästöttömällä sähköpakettiautolla. Toiminnasta saadut voitot lahjoitetaan Kirkon Ulkomaanavun kehitysyhteistyöhön. Aivan mahtava konsepti, tämä sama on toiminut Tanskassa jo kolmisen vuotta jossa toimii jo kolme vastaavaa liikettä. Se tekee noin 150 000 kiloa vähemmän heidän hävikkiruoka määräänsä. Toivon, että tämä toiminta tulee menestymään jotta saisimme kymmenen vuoden sisällä hävikkiruokamäärän puolitettua. On hullua, että esimerkiksi Jemenissä nälkään kuolee yli 5 miljoonaa lasta kun Suomessa haaskataan syömäkelpoista ruokaa 400 miljoonaa kiloa! Kuinka paljon ruokahävikkiä syntyy maailmanlaajuisesti? Liikaa. Tässä on meille jokaiselle pohdinnan paikka. 


















 

Kommentit

  1. WeFood on mielenkiintoinen kokeilu. Tällä hetkellähän se toimii pääasiassa vapaaehtoisten myyjien ja kuljettajien voimin, ja sitä voi tukea joukkorahoituskampanjan kautta ostamalla WeFoodin virtuaaliosakkeita verkossa. Eri yritykset ovat myös sponsoroineet sen toimintaa. Voitot käytetään kehitysyhteistyöhön. Kuulostaa kyllä hienolta. Toivottavasti vapaaehtoiset jaksavat ja konsepti menestyy!

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kiertotalous Turun Ruokamessuilla

Kiertotalous Turun Ruokamessuilla Viikonloppuna 5.-7.10 järjestettyjen Ruoka- ja Viinimessujen tämän vuoden ohjelma liittyy monilta osin aiheeseemme. Luomu- ja lähiruokaa sekä uusia ruokainnovaatioita on messuilla ollut esillä aikaisemminkin ja sama trendi jatkuu. Tänä vuonna kestävä ruuantuotanto oli kuitenkin erityisesti huomioitu ja ainakin pienessä määrin myös ekologiset pakkausmateriaalit. Tällaisista pakkausinnovaatioista on esimerkkinä  Agrifutura   'n terttutomaattien täysin hajoava puukuitupakkaus. Pakkauksen läpinäkyvä ikkunakin on puukuidusta valmistettu, mikä on yllättävää.  Messuilla oli mukana myös Turun yliopiston Funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskus. Kävijät saivat antaa mielipiteensä uusista ruokatuotteista. Uudenlaisia ruokia olivat yhtä lailla kalastuksen innovaatio-ohjelma Blue Productsin lahnamakkara ja nyhtösilakka. Olisipa päässyt maistamaan! Lisäksi Wastebusters-tutkimusprojekti oli opastamassa ruokahävikin vähentämistä. Kysei...

Älypakkaukset hillitsemässä ruokahävikkiä, tulevaisuutta vai ei?

Älypakkaukset hillitsemässä ruokahävikkiä, tulevaisuutta vai ei? Oletko koskaan miettinyt onko raaka-aine oikeasti pilaantunut vai ei? Minä olen. Pakkauksessa voi lukea esimerkiksi viimeinen käyttöpäivä 1.10, mutta tuote voi olla silti täysin käyttökelpoinen. Tähän haasteeseen on olemassa ratkaisuna tuoreusindikaattori, joka kertoo suoraan pakkauksesta, että milloin tuote vanhenee. Kuluttajalla näin ollen ei menisi turhaan ruokaa roskiin. Älypakkaus aistii esimerkiksi jos kylmäketju on katkennut jossakin vaiheessa ja ruoka pilaantuu siksi nopeammin. Erilaisia älypakkauksia on ollut ainakin 1990 -luvulta lähtien Japanissa, mutta Suomessa on käytetty 1980 –luvulta asti suojakaasuun pakattuja tuotteita. Älyn tuominen pakkauksiin on edelleen tulematta, koska tavanomaisissa elintarvikkeissa älyteknologia lisää kustannuksia ja siitä ovat monet tahot erimielisiä; viime kädessä itse kaupat ilmeisesti.  Älypakkausten suunnittelu -ja kehitystyö on kuitenkin elintarvike...

Suomalainen liikeidea ruokahävikkiä vastaan – biojätevaaka

Suomalainen liikeidea ruokahävikkiä vastaan – biojätevaaka https://yle.fi/uutiset/3-10413828  (Viitattu 25.9.2018) (lisätietoa: https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ruoka/artikkeli-1.268455 ) EU-komissio on valmistellut säädöstä, jossa jäsenmaiden tulisi alkaa raportoida vuosittaiset ruokahävikkinsä 2020 alkaen. Tämän seurauksena Luke on aloittanut kolmivuotisen hankkeen, jonka tarkoituksena on kehittää Suomeen ruokahävikin seurantajärjestelmä. Itse en ollut kuullut kummastakaan, EU-komission säädöksestä tai Luken hankkeesta, aikaisemmin.                              Syntyvän biojätteen mittaukseen tarvitaan hyvin erilaisia järjestelmiä, sillä esimerkiksi ravintoloissa, keittiöissä ja kaupoissa jäte kerätään eri tavoilla. Suomalainen Biovaaka Oy on ensimmäisiä yrityksiä Suomessa ja muuallakin, jotka ovat erikoistuneet ruokahävikin mi...