Ruokahävikin hallinta lähtee vastuullisesta kasvatus -ja opetustyöstä

Kiertotalouden tavoitteena on ympäristön hyvinvointi ja ruokahävikin osalta turhan tuotannon lopettaminen. Taloudelliset seikat ovat myös erittäin tärkeässä roolissa. Lisäksi nimensä mukaisesti kiertotalouden tulee tuottaa uudenlaista bisnestä muuttuvassa maailmassa. Vanhoja työtehtäviä poistuu ja uusia syntyy tilalle.

Ihmisissä tapahtuvat muutokset yksilötasolla voivat olla nopeitakin, mutta koko yhteiskunnan tasolla rakenteet eivät käänny kovin nopeasti, jos ne vaativat yhtään vaivaa kuluttajilta. Monet kulkevat laput silmillä eikä mieti liikoja. Kiertotalouden opetusta ollaan hyvin jo integroitu peruskouluihin ja tätä on tarjolla myös yrityskylä –konseptissa, johon pääsee jo useat 6. ja 9. luokan oppilaat. Yrityskylä keskittyy nimensä mukaisesti yrittäjyyteen, mutta etenkin tulevaisuudessa bisnekseen liittyy vahvasti kiertotalouden ajattelu. Yrityskylässä on ruokahävikin teema on myös mukana, kun harjoitellaan kaupan alaa oppimisympäristössä. Kun lapsi ja nuori oppii pienestä pitäen tietyt tavat, niin hän pitää niitä helpommin normeina.

Mielestäni voitaisiin enemmän ekologisuuden lisäksi puhua taloudellisuudesta. Miksi haluat aiheuttaa ruokahävikkiä, se on vain sinulta itseltäsi pois, kuin heittäisi rahaa roskiin. Voi sitä rahaa käyttää järkevämminkin vai mitä olet mieltä? Itse olen joskus joutunut heittämään kiireisen arjen vuoksi lihaa roskiin ja kyllä siinä on vilissyt silmissä euron kuvat, että sinne meni 3€. Olipa fiksua.

Opetuksessa voidaan havainnollistaa koko ruuan ketjua ihan sieltä pelloilta kuluttajan jääkaappiin ja mitä tapahtuu sen jälkeen, jos ruokaa meneekin roskiin. Siinä prosessissa tapahtuu hyvin paljon kaikkea ja sitä ei kannata huvikseen tehdä. Lisäksi voi miettiä mitä on järkevää syödä ensinnäkin. Meillä on Suomessa ylensyöntiä myös paljon. Syödään syömisen ilosta ja kansanterveys menee pakkasen puolella siinä sivussa, joka taas vaikuttaa kansantalouteen.

Oppimateriaalia on opetukseen saatavilla tosi paljon jo, toiminnalliset harjoitukset ovat yleensä parhaita metodeja opetukseen tänä päivänä lapsille sekä nuorille. Esimerkiksi kotitalouden tunnilla voidaan miettiä konkreettisesti ruokahävikkiä. S-ryhmä on tehnyt yhteistyötä koulujen kanssa syyskuun ruokahävikki –viikolla. Koululaiset saavat noutaa myymälästä sattumanvaraisia raaka-aineita ja niistä pitää valmistaa kaksi ruokalajia. Tämä opettaa siihen, että yksinkertainenkin on kaunista eikä aina tarvitse ostaa kauheasti kaikkea kaupasta. Yksinkertainen voi olla myös paljon terveellisempää. Toinen konkreettinen esimerkki on käyttää vaakaa koulun lounaalla. Jos oppilaalta jää syömättä jotakin, niin tämä punnitaan. Tulokset lasketaan yhteen esimerkiksi viikon jälkeen ja mitä suurempi luku, niin tottakai sen pahempi. Tämän ympärille voi kehittää kilpailun antamaan lisämotivaatiota. Tähän tarkoitukseen on kehitetty jo laitteita. Toki keittiössä voidaan punnita perinteiselläkin vaa`alla koko koulun aiheuttama hävikki. Näin saadaan keittiöön myös tärkeää tietoa siitä mitkä ruuat maistuvat ja mitkä eivät.

Linda Nevalainen