Siirry pääsisältöön

Suomalainen liikeidea ruokahävikkiä vastaan – biojätevaaka


Suomalainen liikeidea ruokahävikkiä vastaan – biojätevaaka



EU-komissio on valmistellut säädöstä, jossa jäsenmaiden tulisi alkaa raportoida vuosittaiset ruokahävikkinsä 2020 alkaen. Tämän seurauksena Luke on aloittanut kolmivuotisen hankkeen, jonka tarkoituksena on kehittää Suomeen ruokahävikin seurantajärjestelmä. Itse en ollut kuullut kummastakaan, EU-komission säädöksestä tai Luken hankkeesta, aikaisemmin.
                             Syntyvän biojätteen mittaukseen tarvitaan hyvin erilaisia järjestelmiä, sillä esimerkiksi ravintoloissa, keittiöissä ja kaupoissa jäte kerätään eri tavoilla. Suomalainen Biovaaka Oy on ensimmäisiä yrityksiä Suomessa ja muuallakin, jotka ovat erikoistuneet ruokahävikin mittaamiseen. Biovaaka Oy:n ravintoloiden biojätettä punnitseva älyvaaka on opiskelijatyönä syntynyt idea. Vaaka kerää pilvipalveluun päivittäiset tiedot syömättä jätetystä ruuasta.
                             Tällainen vaaka on ollut kokeilussa kahden korkeakoulun ravintolassa ja ylen tekemien haastatteluiden perusteella se on herättänyt ajatuksia sekä asiakkaissa että keittiössä. Ravintoloiden asiakkaat olivat sitä mieltä, että vaaka lisäsi tietoisuutta ruokahävikistä. Keittiössä sen sijaan keskityttiin seuraamaan tuloksia ja miettimään, tulisiko ruokareseptejä kehitellä, mikäli jonakin päivänä jätettä sattuisi tulemaan tavallista enemmän.
                            
                             Ravintoloissa syntyy kuitenkin paljon muutakin jätettä kuin se, mikä tulee asiakkaiden lautasilta. Lautashävikin lisäksi puhutaan linjasto- ja raaka-ainehävikistä. Linjastohävikki tarkoittaa tarjolla ollutta ruokaa, joka on jäänyt syömättä. Raaka-ainehävikki luonnollisesti koostuu valmistusvaiheessa käyttämättömäksi päätyvästä ruuasta. Ainakin oman käsitykseni mukaan linjastohävikin vähentämiseksi on nykyään jo olemassa lukuisia sovelluksia, joilla kuluttajat voivat ostaa ravintoloista ylijäämäruokaa. Mutta raaka-ainehävikin vähentämiseksi tulisi myös keksiä jotakin. Etenkin kun arvioidaan, että eniten automaattisia biojätteen mittausjärjestelmiä tarvittaisiin juuri keittiöissä.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kiertotalous Turun Ruokamessuilla

Kiertotalous Turun Ruokamessuilla Viikonloppuna 5.-7.10 järjestettyjen Ruoka- ja Viinimessujen tämän vuoden ohjelma liittyy monilta osin aiheeseemme. Luomu- ja lähiruokaa sekä uusia ruokainnovaatioita on messuilla ollut esillä aikaisemminkin ja sama trendi jatkuu. Tänä vuonna kestävä ruuantuotanto oli kuitenkin erityisesti huomioitu ja ainakin pienessä määrin myös ekologiset pakkausmateriaalit. Tällaisista pakkausinnovaatioista on esimerkkinä  Agrifutura   'n terttutomaattien täysin hajoava puukuitupakkaus. Pakkauksen läpinäkyvä ikkunakin on puukuidusta valmistettu, mikä on yllättävää.  Messuilla oli mukana myös Turun yliopiston Funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskus. Kävijät saivat antaa mielipiteensä uusista ruokatuotteista. Uudenlaisia ruokia olivat yhtä lailla kalastuksen innovaatio-ohjelma Blue Productsin lahnamakkara ja nyhtösilakka. Olisipa päässyt maistamaan! Lisäksi Wastebusters-tutkimusprojekti oli opastamassa ruokahävikin vähentämistä. Kysei...

Älypakkaukset hillitsemässä ruokahävikkiä, tulevaisuutta vai ei?

Älypakkaukset hillitsemässä ruokahävikkiä, tulevaisuutta vai ei? Oletko koskaan miettinyt onko raaka-aine oikeasti pilaantunut vai ei? Minä olen. Pakkauksessa voi lukea esimerkiksi viimeinen käyttöpäivä 1.10, mutta tuote voi olla silti täysin käyttökelpoinen. Tähän haasteeseen on olemassa ratkaisuna tuoreusindikaattori, joka kertoo suoraan pakkauksesta, että milloin tuote vanhenee. Kuluttajalla näin ollen ei menisi turhaan ruokaa roskiin. Älypakkaus aistii esimerkiksi jos kylmäketju on katkennut jossakin vaiheessa ja ruoka pilaantuu siksi nopeammin. Erilaisia älypakkauksia on ollut ainakin 1990 -luvulta lähtien Japanissa, mutta Suomessa on käytetty 1980 –luvulta asti suojakaasuun pakattuja tuotteita. Älyn tuominen pakkauksiin on edelleen tulematta, koska tavanomaisissa elintarvikkeissa älyteknologia lisää kustannuksia ja siitä ovat monet tahot erimielisiä; viime kädessä itse kaupat ilmeisesti.  Älypakkausten suunnittelu -ja kehitystyö on kuitenkin elintarvike...